Leuka kipeä toiselta puolelta

Leuka_toispuoleinen leukakipu

Leuan toispuoleinen kipu on hyvin yleistä ja usein ohimenevä oire mutta se voi myös kertoa vakavammasta sairaudesta. Kivun syy on tärkeää selvittää, jotta oikea hoito voidaan aloittaa.

Toispuoleista leuan kipua voivat aiheuttaa muun muassa:

– Leukanivelen tulehdus tai sijoiltaanmeno
– Leukalihasten ja purulihasten kireys 
– Hammassärky
– Leukaluun tulehdus eli osteiitti
– Hermojuurisärky hammasperäisen tulehduksen seurauksena
– Purentavirhe

Oireita voivat pahentaa myös bruksismi eli hampaiden yhteen puristelu sekä pitkittynyt stressi ja leuan lihasten jännittyneisyys.

Miten toispuoleista leukakipua tutkitaan ja hoidetaan?

Tarkka oirekuva auttaa hammaslääkäriä tai suukirurgia selvittämään kivun mahdollisen syyn. Apuna käytetään muun muassa:

– Tutkimusta, jossa tunnustellaan ja liikutellaan leukaniveliä ja -lihaksia
– Panoraamaröntgenkuvia hampaista ja leukaluista
– Purentafysiologisia tutkimuksia 
– Tarvittaessa tietokonetomografiaa (TT) tai magneettitutkimusta

Hoitomuodot riippuvat tutkimuksissa selvinneestä syystä. Vaihtoehtoina ovat esimerkiksi:
– Kipulääkitys ja fysioterapia 
– Tulehduksen hoito antibiooteilla tai kirurgisesti
– Hampaan paikkaus, juurihoito tai poisto
– Purentakiskon sovitus yökäyttöön 
– Leukaleikkaus vakavissa tapauksissa

Oireiden uusiutuessa on tärkeää käydä uusintatutkimuksissa.

Voiko toispuoleista leukakipua ehkäistä?

Muutamilla elämäntapamuutoksilla voi vähentää leukavaivojen riskiä:

– Vähennä stressiä ja jännitystä
– Opettele rentoutumis- ja venyttelyharjoituksia 
– Syö pehmeää, huolellisesti pureskeltua ruokaa- Käytä yöksi purentakiskoa, jos purit hampaita yhteen
– Hoida suuhygienia kuntoon säännöllisillä hammaslääkärikäynneillä

Vaikka kivut helpottaisivatkin, on syytä käydä kontrollikäynneillä. Pitkittyvä toispuoleinen leukakipu vaatii aina kunnollisen selvityksen.

Asiantunteva apu toispuoliseen leukakipuun 

Toispuolinen leukakipu voi olla ohimenevä vaiva, mutta se ansaitsee aina perusteellisen selvittelyn. Pitkittyessään se voi viestiä vakavammasta sairaudesta tai heikentää merkittävästi elämänlaatua. 

Leukavaivoihin erikoistunut hammaslääkäri on paras asiantuntija diagnosoimaan toispuolisen leukakivun syyn. Hänellä on käytössään laaja valikoima kuvantamis- ja tutkimusmenetelmiä. Asianmukainen hoito helpottaa oireita ja ehkäisee tilan pahenemista tai pitkittymistä.

Vaivaa ei kannata vähätellä tai yrittää sietää, sillä oikea-aikainen puuttuminen voi pelastaa paljolta haitalta. Ajoissa aloitettu hoito myös parantaa ennustetta ja tehoaa usein erinomaisesti. Asiantuntevissa käsissä kipujen kanssa ei tarvitse elää.

Usein kysyttyä toispuoleisesta leukakivusta

Mistä asiantunteva apu toispuoliseen leukakipuun?

Toispuolinen leukakipu voi olla ohimenevä vaiva, mutta se ansaitsee aina perusteellisen selvittelyn. Pitkittyessään se voi viestiä vakavammasta sairaudesta tai heikentää merkittävästi elämänlaatua. 

Leukavaivoihin erikoistunut hammaslääkäri on paras asiantuntija diagnosoimaan toispuolisen leukakivun syyn. Hänellä on käytössään laaja valikoima kuvantamis- ja tutkimusmenetelmiä. Asianmukainen hoito helpottaa oireita ja ehkäisee tilan pahenemista tai pitkittymistä.

Vaivaa ei kannata vähätellä tai yrittää sietää, sillä oikea-aikainen puuttuminen voi pelastaa paljolta haitalta. Ajoissa aloitettu hoito myös parantaa ennustetta ja tehoaa usein erinomaisesti. Asiantuntevissa käsissä kipujen kanssa ei tarvitse elää.

Pitääkö toispuoleisesta leuan kivusta aina ottaa röntgenkuvat?

Röntgen on usein tarpeellinen osa tutkimuksia, jotta mahdolliset luustoon liittyvät muutokset voidaan todeta. Panoraamatomografia hampaistosta ja leuista sekä tarvittaessa tietokonetomografia ovat tärkeimmät kuvantamismodaliteetit toispuolisen leukakivun syyn selvittämisessä.

Mistä tietää, tarvitseeko leukakipu leikkaushoitoa?

Kirurginen hoito on tarpeen harvoin, esimerkiksi vaikeissa leukaniveltulehduksissa, sijoiltaanmenoissa, luunmurtumissa tai kasvaimissa. Suurin osa toispuolisista leuan kivuista voidaan hoitaa konservatiivisesti lääkkein ja muin keinoin. Leikkausta harkitaan yleensä vasta, jos muut hoidot eivät auta ja kipu haittaa merkittävästi elämänlaatua.